Maanantai alkoi kyydin odottelulla. Toisessa koulussa missä pidämme tanssi-liike harjoitteita, on tapana hakea vapaaehtoistyöntekijät koululle. Muutenkin opettajat haluavat pitää hyvää huolta vapaaehtoistyöntekijöistä. Englanninkielenopetus tapahtuu pääosin vapaaehtoistyöntekijöiden avulla. Koululla sitten odotimme aikatauluja. Maanantaille saimme yhteensä kolme opetusryhmää.

Aloitimme P3-4 eli noin 10 vuotiaiden kanssa. Lapset ottivat meidät hyvin vastaan ja innostuivat kovasti tanssimisesta. Meillä vaikeuksia oli enemmän kun yritimme harjoitella lasten nimiä. Lasten nimet kuulostavat näin länsimaalaiselle hyvinkin samanlaisilta kuten Nonii, Ninii, Nop, Tee, Son, San… Joten voitte kuvitella ettei nimet jääneet päähän heti ensimmäisenä päivänä.

                                    

Toisena ryhmänä meillä oli P1-P2 eli noin 7 vuotiaita. Lapset olivat suloisia, he tarrasivat käsiimme ja halasivat aina sopivan hetken tullen. Vaikka luokassa oli kova kuumuus, lapset olisivat jaksaneet jatkaa pidempääkin.

                                    

                                    

Lounaan jälkeen meillä oli vielä P5-P6, jotka olivat noin 12- vuotiaita. Tämä ryhmä vaikutti haasteellisimmalta. Poikia oli vain 4 mutta he pitivät selvästi luokan showta yllä. Rytmittely ja tanssiminen oli kuitenkin koko luokalle mieluista, joka lämmitti mieltä.

Koulupäivän jälkeen kävimme vielä kannustamassa Ko Payomin soutujoukkuetta ja he pääsivät finaaliin. Kotimatkalla poikkesimme kylässä, kuten tapana on, syömässä tuoreita banaaneja ja juomassa tuoretta kookosmaitoa.